Koskenjalan museo

Koskenjalan yhdistyksen ylläpitämä Kenkä- ja Nahkamuseo on toiminut vuodesta 1985 entisen korko- ja lestitehtaan tiloissa Korkeakoskella. Alunperin museon paikalla oli vesivoimalla toimivat mylly ja nahkatehdas sekä ensimmäinen saha, joka oli rakennettu kosken päälle. Nahkatehdas paloi kahdesti, 1895 ja 1896 myös saha tuhoutui. Koskenjalassa on parkittu nahkaa, valmistettu puukorkoja ja tehty lestejä ja puukenkiä.

Edward Walleniuksen perustama Suomen ensimmäinen kenkätehdas aloitti toimintansa 1897. Nykyisen hahmonsa päätehdas sai vuonna 1916 tamperelaisen rakennusmestarin Heikki Tiitolan piirtämänä. Nahkateollisuuden päätyttyä alkoi alatehtaan tiloissa puukorkojen valmistus ja myöhemmin siellä tehtiin myös Aaltos-yhtymän lestit.

Kenkäteollisuuden loppuessa Korkeakoskella lestiverstaan tilat jäivät kylmilleen ja yhdistyspohjalla toimiva Koskenjalan Kenkä- ja Nahkamuseo avasi ovensa 1985. Koskenjalan kokoelmissa on toistatuhatta kenkäparia, työkaluja, valokuvia sekä koneita.

Pieniä kertomuksia menneestä ajasta kertovat museon teemanäyttelyt, joiden myötä mennään Tehtaaseen töihin sata vuotta sitten ja naisten kengissä korot vaihtuvat pompadourista stilettiin. Oma tarinsa on Suomalaisen miehen työkengällä ja Korviketta kengässä kuvaa kuinka pula-aikana selvittiin kekseliäisyydellä. Työläisasunto näyttää sota-ajan vaatimatonta asumista, välillä arkea, välillä juhlaa.

Lapsille on oma näyttelynsä; Kengät saduissa ja tunnettu Tuhkimon kenkä.

Lähihistoriasta kertovat presidenttien Mauno Koiviston ja Tarja Halosen jalkineet sekä myös Riitta Uosukaisen ja Anneli Jäätteenmäen kengät.


Powered by Aava 3